Ukukumanta willakuy

Erika Cuba

Traducción Iván Porras, Corrección de la traducción Roberto Zariquiey

Ukuko. Fotografía: Manuel Ráez.

Ukuco, Ukumari, Paulocha ancha riqsisqam, llapan Andespa llaqtankunamanta willakuykunapi, tusuykunapi . Kay willakuy, Ukukumanta, ancha risisqam achka suticunawan. Kaymi chay sutikuna: Juan Ukucu, Ukukupa wawan, Curapa y China Ukukupa wawan, runa suwaq Ukuku, chayhina, kan achka sutikuna ukukumanta riki. Kay ukuku ancha yachaqmi ñuqanchikpaq , kara awilunchikmantaraqmi.
Chaymi, Ukukuta qawanchik tusuykunapi , llapa yachayninchikpipas, kanmi Quyllur Rit’ipas. Llapanku wawqikunaqa chay Ukukuta riqsinku, chay runakuna riqsinku Ukukupa runa kasqantapas, Ukukupa ukuku kasqantapas. Chaymi, chay ukukuqa huk heroemi, llapanku runakunamanta. Kay ukuku allin runa kasqan, kallpasapapas ,yachaysapapassi. Pay manam manchakuqchu imatapas.

Achkha yachaysapakunam maskhanku maymantam kay willakuy lluqsimurqan. Chay runakunam maskhankupas pitaq chay ukuku kasqan, imayna kasqan, imaraykum chay ukuku tusuykunapi kachkan Paykunapa sutinku: Valeri Robin, Juan Ossio. Chay yachaysapa runakuna ninku kay willakuyqa manam kay Peru suyumantalla, Andesmantallachu. Chay willakuyqa, llaqtakunapipas kachkan: Ecuadorpi, Boliviapi, Argentinapi, Mesoamerikapipas, chay Valeri Robin nispa, nin. Kay willakuyqa hamunman Europa llaqtamantam, Ossiotaq nispa, nin. Chay willakuyqa manam Cuzcopilla, Apurimacpilla, Ayacuchopilla, Ancashpilla, Cajamarcapilla kan; Limapitaq Loretotaq, Morote Best, huknin yachaysapa runa, nispa nin.

Efraín Morote Best [Bartolomé de las Casas: 1988] ancha sumaqta yachakun chay willakuymantam. Morote niwanchik kansi iskay chunka pichqa willakuykuna ukukumanta, llapan Peru llaqtakunamantam. Kay willaykunaqa sapaqtam, manam kikinta, rikurinku. Chay variacionkuna, social, geografico razonkunaraykum. Kay Don Morote, yachaysapa kaspan, kay ukukumantam willan. Ukukuqa sallqamanta tusuq, mestizo, indígena, nispa nin, chay Don Morote. “Juan ukuku, runakunap willakuyninmantam, kallpasapa, llarqaysapa, ukukuhina kaq, allin yachan, allin riman, suwasqa warmihina [1988: 214]. Morotep qillqankuna, tarikun achkha fotokunaqa, ukukumantam, suwasqa warmimantam.

Juan Ossiopas [PUCP: 1992] ukukumantam qillqan. Payqa allinta qhawapayan Juan ukukumanta willakuyta, Andesmanta parentesco, racionalidadmantapas. Andespi, endogamia, exogamia yachakun, Andes pachamanta willan. Chaymi, Andespi allin yachaymanta nin, ukukup, condenadoppas maqanakunkuta willan: Juan Ossion chaymantam nin:

Al igual que el hijo del oso, en este caso nuevamente estamos ante la presencia de un ser anómalo, pues el Condenado es un devorador de seres humanos. Llegados a este punto queda claro que la lucha entre el Maqta Peludo y el Condenado representa la oposición equilibrada de las reglas endogámicas y exogámicas a través de las cuales se sustenta el orden social andino [1992: 245]

Kay willakuypa tukuyninpi, Ukuku, chukchasapa maqta, , condenadota atipaspa, chay condenadop warmi wawanta casararqa., chaynam kay suyupi warmi qarikunapas kasarakuspanku huk llaqtapi qari warmikunawan allin kawsaytas tarikunku.

Ukuko pidiendo donativo, Cuzco. Fotógrafo: Manuel Ráez.

Carlos Flores [Instituto de Pastoral Andina: 1997] paypa yachayninpi, Quyllur Rit’imanta, ukukumanta nin, imayna kusikuypi kasqanta:
Ukukukunas ch’askikun llapa runapa apamusqanta, chaymataqa llapa unquqkunata paykuna apanku, policia kaqllañam qhawanku llapa runata: manam suwanankupaqchu, munam maqakunankupaqchu. Chay ukukunas warmikunata qharikunatapas allintam purichinku. Paypa yachayninpi, Carlos Flores nin imaynam kay ukuku kay suyunchikpi kasqanta. Chay yachaysapa nin kay willakuyqa Edipo andinohinam. Quyllur rit’i willakupi, Deborah Poole [Márgenes: año 2: número 4: p. 101-120] nin imaynatam yanapakun ukuku kusikuykunapi. Deborah Poole nin:

Estos danzantes disfrazados de oso representan a un ser de poderes prolíficos procedentes de la unión forzosa entre un oso y una mujer… Su comportamiento en el santuario combina, con un estilo único, elementos de lo travieso y lo autoritario… tradicionalmente son ellos los que se han encargado del orden civil y del respeto religioso en el santuario y sus espacios circundantes [1988: 105]

Ukuko cargando hielo traído del santuario del Qollur Rit

Kay tusuqkuna ukukuhina pachakuspanku, ninku imayna ukuku warmiwan kasqanta, paykuna trunupi kusichikunku chaymanta qawanku sapa kusiypi allinlla lliw rura kananta,yupaychaspanku trunuta.(p.105). Kay ukukupa riti q’ipiynin sapa kusiykunapi hatun rit’imanta apamuspanku. Ninkus kay watapi rit’ita chinkarupinñas inkarri musuq pachakuti chayamunqa. Chaysi ukukuna urqumunku hatun rit’ikunata urpupa yupaychasqanta, chaysi qurquspanku wakin ukuku wañunku, manam kaymanta willakunchu kay qillqaq imayna kay wañuykuna kasqanta.

Kay tukuypi Valeri Robinta qhawasun
Kaykunata qhawaykuspa. Ukukuqa kaman riki hatun kallpasapa hukman runa, hukman chapu paqarimura iskay causaymanta huk runamanta, huk ukukumanta. Ña amiruspan yachasqanpi lluqsimura wakin runakunapa llaqtanman. Kay willakuyqa ancha riqsisqan Peru llaqtanchikpi, chay españolkuna chayamusqanmanta imayna kaypi yachasqankuta coloniapi kay musuq llaqtapi (llapallam musuq riqsiyninkunawan ,yachayninkunawan qamusqankuta kay musuq suyu llaqtaman). Kay willakuy “llunp’ay, allimi yachaynin”, imaynatam kay ukukucha kawsarqan kay pachapi, huk runakunapa llaqtanpi, chiqnisqaraq mararaq. Ichapas kay kanman, huk willakuynin kay suyupa kay yachayninchikpaq.

NINI

FLORES, Carlos. El Qoyllur Riti. Cuzco: Instituto de Pastoral Andina, 1997.
MOROTE BEST, Efraín. Aldeas Sumergidas. Cuzco: Bartolomé de las Casas, 1988.
WEBER, David (ed.). Juan El Oso. Serie Lingüística Peruana, n.°26. Pucallpa: Instituto Lingüístico de Verano, 1987.
Archivo PDF publicado en Archivo PDF publicado en Biblioteca Digital Andina y en IFEA .

Descargar documento PDF

Puntuación: 0 / Votos: 0

Comentarios

  1. juan carlos escribió:

    le podrian poner las letras en español por que no entiendo nada de lo que dice

    porfavor
    les agradesco

  2. mi huevo escribió:

    no entiendoi naaa

  3. danny escribió:

    porfabor quisiera sabes esta danza pero no entiendo nada porque esta en quechua, y asi no podre sabes , de que se trata esta danza. y si es posible me la puene mandar traducida al español, gracias, mi correo es dannlycan@hotmail.com

  4. jhno escribió:

    SI DESEAN AYUDA EN QUECHUA SOLO ESCRIBANME MI CORREO ES yimi66@latinmail.com, la danza se trata de un antiguo ritual q se hace desde epocan antiguas, se trata de oso raptor

  5. Cesar, Nuñez Gutierrez escribió:

    Estimado amigo Jhno, quisiera conocer la traduccion del verbo leer al quechua.

    Gracias

  6. the best way to applied ink cartridge st escribió:

    You may have shared a nice blog. I seriously want ot say you thank you sharing this nice article with us. That one is enlightened blog post. Thanks for expressing your valuable views through this website. I bared so recurrent fascinating stuff in blog.

Deja un comentario

Tu dirección de correo electrónico no será publicada. Los campos obligatorios están marcados con *